Valovoimaa Kiinasta - Laowa Argus 45mm f/0.95 FF
Vintage-henkinen huippuvalovoimainen objektiivi yllättää vakuuttavalla kuvanlaadullaan.
Testasimme kiinalaisen Venus Optics -yhtiön Laowa-sarjaan kuuluvan Argus 45mm f/0.95 FF -objektiivin. Sillä on kaksi sisarmallia, Argus 33mm f/0.95 CF APO ja Argus 35mm f/0.95 FF -objektiivit. Poikkeuksellista noissa objektiiveissa on niiden valovoima ja tukeva rakenne.
Laowa Argus 33mm f/0.95 CF APO on suunniteltu APS-C -kennon peilittömille kameroille, ja siinä luokassa sen hinta on markkinoiden kilpailukykyisin. Argus 35mm f/0.95 FF -objektiivi ei jää valovoimassa jälkeen. Se on lisäksi markkinoiden lyhytpolttovälisin kinokoon objektiivi, jonka valovoima on alle f/1.
Molemmat objektiivit ovat käsitarkenteisia, eikä niissä ole kuvanvakaajaa.
Objektiivin sisarmallit Argus 35 ja 33mm. Nämäkin voi hankkia Canon RF-, Nikon Z- ja Sony E -sovitteella. Kuvassa oleva kamera on Nikon Z 7 II.
Laowa Argus 45mm f/0.95 FF on täyden kinokoon normaalipolttovälinen objektiivi. Sen linssirakenne koostuu 13 elementistä 9 ryhmässä. Asfäärisiä elementtejä on yksi, alhaisen värihajonnan ED-erikoiselementtejä samaten yksi, ja lisäksi on optisessa järjestelmässä 3 kpl voimakkaasti valoa taittavia UHR-elementttejä (Ultra High Refraction).
Linssielementit
Objektiivissa on 13 elementtiä 9 ryhmässä.
Asfäärinen elementti - ED-elementti - UHD-elementit
Kuvalähde: Laowa.
Himmentimen lehtiä on 15. Testattavana olleen Sony E -sovitteelle valmistetun version halkaisija oli 73 mm ja pituus 110 mm. Objektiivi on 835 gramman painoinen ilman vastavalonsuojaa. Sitä ei ole sääsuojattu. Suodinkierteen läpimitta on 72 mm.
Rajalan hinta objektiiville on 1039,00 euroa. Objektiivia toimitetaan Canon RF- , Nikon Z- sekä Sony E -kiinnityksillä.
Soviterengas on terästä. Objektiivia ei ole tiivistetty säänkestäväksi, joten tiivisterengastakaan ei ole. Vastavalosuojan sisäpinta on kiiltävä, mutta uritettu heijastumien torjumiseksi.
Havaintoja
Laowa Argus 45mm f/0.95 FF on valmistettu eloksoidusta alumiinista. Kamerasovite on terästä, ilman tiivisterengasta. Tarkennusrenkaan leveys on 44 mm, ja sen etuosassa on 28 mm levyinen uritettu tartuntapinta. Renkaan liike on pehmeä ja sopivasti vaimennettu. Siinä on merkinnät etäisyyksille sekä metreinä että jalkoina. Tarkennettaessa pysyy etulinssi koko ajan paikallaan, mutta takaosan linssiryhmät liikkuvat. Renkaan kierto pisimmästä tarkennusetäisyydestä lyhyimpään on n. 300 astetta. Yhdellä otteella ei koko kierrosta pysty hallitsemaan, mutta vastapainona tulee tarkkuutta ja täsmällisyyttä hienotarkentamiseen. Tarkennusrenkaan kiertosuunta on sama kuin esim. Canonissa ja Sonyssa, ja päinvastaiseen suuntaan kuin Nikonin objektiiveissa.
Lyhyin tarkennusetäisyys on 50 cm, joka tuottaa suurennussuhteeksi 0,12x eli 1:8. Kuva-alan koko on silloin 27 x 40 mm. Mikään lähikuvausobjektiivi se siis ei ole. Kuvakulma on n. 51,3 astetta, käytettävän kameran kennon tarkoista mitoista riippuen.
Vaikka 1:8 kuvautumissuhde ei ole lähelläkään makrokuvausta, antoi lyhyt terävyysalue hyvän taustan ja toi pääkohteen esiin. Tarkennusetäisyys 50 cm. Kuvaus käsivaralta, suljinaika-automatiikka, kuvavakaaja, automaattinen valkotasapaino. Sony A7R Mark III, 1/160s. f/0,95 ISO 50
Tarkennus- ja himmenninrenkaan väliin on maalattu terävyysalueasteikko.
Himmenninrengas on vähän alle sentin levyinen, ja ainoastaan pätkittäin kitkakuvioitu. Aukkomerkinnät tiivistyvät sitä mukaa kun objektiivia himmennetään. Himmenninrenkaan liike aukosta f/0,95 aukkoon f/2 on vähän pidempi kuin f/2 - f/16. Aukko f/11 on merkitty valkoisella täplällä, ja varsinainen numeroarvo on jätetty tilan säästämiseksi pois.
Himmenninrengas on pykälöity, mutta sen voi muuttaa vapaasti kiertyväksi objektiivin vasemmalla puolella olevasta vivusta. Pykälöimättömänä on himmenninrengas erityisesti videokuvaajan mieleen, mutta pitää varoa ettei rengas pääse kiertymään huomaamatta. Pykälöintiä parempi järjestely ainakin valokuvaajan tarpeisiin olisi ollut nk. varaushimmennin. Siinä olisi kaksi himmenninrengasta, joista toisella säädetään toivottu himmenninarvo, ja toisella himmennetään täyden aukon ja valitun säädön välillä. Täydellä aukolla siis tarkennetaan, ja tämän jälkeen pääsee himmentämään tuolle valitulle aukolle ilman että kameraa edes tarvitsee nostaa silmältä.
Himmentimen pykälöinnin saa päälle ja pois objektiivin kyljessä olevasta katkaisijasta.
Videokuvaajalle se tarkoittaa äänetöntä himmenninaukon vaihtamista ja portaatonta valotuksen säätöä.
Objektiivin etuosassa on bajonettiliitäntä vastavalonsuojaa varten. Etulinssin suojuksena on suodinkierteisiin tarttuva objektiivitulppa. Vastavalonsuoja pysyy paikallaan kitkalla – mitään lukitusta sille ei ole, ja sen voi laittaa kuljetusta varten objektiiviin nurinpäin. Vv-suojan sisäpinta on uritettu heijastusten torjumiseksi. Sen viimeistely on voimakkaan kiiltäväpintainen, mutta vilkaisu vv-suojan takaa kuvausaiheen suuntaan ei vaikuttanut kovin huolestuttavalta. Tuunausta harrastava voi toki käsitellä sisäpinnat mattamustalla maalilla
Huomioita
Laadukkaaseen kuvaan pyrkiminen edellytti hiukan erikoisjärjestelyitä. Ilman suurennetun etsinkuvan apua on vaikea löytää oikea tarkennusetäisyys, jos kuvataan isoimmilla aukoilla.
Testaukseen käytetyssä Sony a7R III -kamerassa oli takanäytölle ja etsimeen haettavissa suurennettu etsinkuva. Tarkassa työskentelyssä se on lähes pakollinen, ja sillä varmistetaan että tarkennus osuu kohdalleen vaikka terävyysalue onkin täydellä aukolla kuvatessa vain joitakin millejä. Suurennetun alueen kohtaa voi liikutella kameran takaseinän joystickillä, samalla säätimellä jolla yleensä valitaan tarkennuspisteiden sijanti. Käsivaralta kuvatessa tuo suurennus lisää tarkkuuden ohella myös tärinää, joten kameran runkoon rakennettu kuvanvakaaja on silloin välttämätön. Kun sen otti käyttöön, piti menuvalikosta hakea kameraan liitetyn objektiivin polttoväli. Vasta sitten pystyi kuvanvakaaja toimimaan tehokkaasti ja ilman ylilyöntejä. Kuvatessa täytyy varmistaa, että kohde pysyy riittävän hyvin paikallaan. Virhetarkennukset ovat arkipäivää. Oikea tarkennus on niin kriittinen, että henkilöä läheltä kuvatessa oli aihetta tarkentaa silmän pintaan eikä ripsiin. Kulmakarvoihin tarkentaminen näyttää jo selväsi pieleen osuneelta. Täydellä aukolla kuvatessa on lähes mahdotonta saada molempia silmiä toistumaan terävinä – mutta miksi tarvitsisi?
Terävyyslaue on niin kapea, että objektiivin tarkennusrenkaaseen koskematta saa
lähemmäksi astelevan henkilön tulemaan esiin kuin tyhjyydestä.
Objektiivissa ei ole sähköisiä kontakteja kameraan. Kameran valotustavoista voi näin ollen valita vain käsisäädöt tai A (Av) -automatiikan, jolloin kamera säätää valotusajan sen mukaan, paljonko kennolle osuu valoa.
Muut valotustapavalinnat johtavat virhevalotuksiin, jos kamera edes suostuu niillä toimimaan. Koska kamera ei tiedä valaisun kokonaismäärää, voi myös automaattisen valkotasapainon kanssa tulla yllätyksiä. Raakatiedostoja kuvaavalle ei tämä ole ongelma, koska ainoastaan kameran esikatselukuvat saavat vieraita värisävyjä.
Sähköisen tiedonsiirron puuttuminen aiheuttaa myös sen, kameralle ei ole valmiita korjausprofiileja automaattiseen vinjetoinnin, kromaattisen aberraation eikä geometristen virheiden korjaamiseen. Nuo säädöt on valittava raakatiedostokonvertterissa, esim. Adobe Camera Raw -sovelluksessa ja tehtävä manuaalisesti. Automaattinen korjausprofiili Argus-tuoteperheen f/0,95 -objektiiveille löytyi vain 33 mm objektiiville
Rakatiedostosta suoraan JPEG:ksi konvertoitu kuva. Kuvan reunojen suuntaisia linjoja ei tarvinnut suoristaa yhtään, eikä vinjetointia korjata. Voimakas taustavalo aiheuttaa ääriviivojen värjäytymistä, mutta siihen löytyy korjausmenetelmä Lightroomista ja Adobe Camera Raw:sta. Kuvaus jalustalta, suljinajan käsisäätö, automaattinen valkotasapaino, tasoitusvalo vasemmalta.
Kuvauspaikka: Hietsun paviljonki, Helsinki. Malli: Sanni. Sony A7R Mark III , 1/40s. f/0,95 ISO 100
Hyötyjä ja rajoituksia
Laowa Argus 45mm f/0.95 FF on henkilökuvausobjektiivi – pienin rajoituksin. Sen käyttökelpoisuutta tiiviisiin potrettirajauksiin rajoittaa vain tuo 45 mm polttoväli. Taustaa tulee kuvaan mukaan enemmän kuin välttämättä haluaisi, eikä täydellä aukolla saatava sumentuminen poista häiritseviä elementtejä niin hyvin kuin alkuvaiheessa uskoisi. Pehmentyminen tosin tehostui, kun valitsi kuvausympäristön niin että tausta ylivalottui jonkin verran.
Kuvaustilanne kannattaa ennakoida, tai jopa järjestää etukäteen, aina valaisua myöten. Valon määrä ei niinkään ratkaise, vaan sen luonne. Objektiivi houkuttelee kuvaamaan vähässä valossa, koska sen valonkeräyskyky täydellä aukolla on ilmiömäinen – kahdeksan kertaa parempi kuin aukolla f/2,8.
Jos haluat käyttää käsisalamaa valaisuun tai täytevalona, kannattaa etukäteen kokeilla toimiiko kameran ja salaman välinen TTL-automatiikka odotusten mukaisesti. Testikuvauksissa tuli täydellä aukolla vastaan virhevalotuksia, ja aina ylivalotuksen suuntaan. Salaman manuaalisäätöjä kannattaa myös kokeilla.
Kun objektiivin sovittaa APS-C -kennokoon kameraan, se muuttuu paremmaksi potrettiobjektiiviksi. Kinovastaavuudeksi Sonyn ja Nikonin kameroissa tulee n. 68 milliä ja Canonilla 72 milliä, kuvakulmina puolestaan n. 35 ja 33 astetta. Koska valovoima ei tuosta croppauksesta vähene, saa samaan kattaukseen kaikki kavennetun terävyysalueen hyödyt – ja haitat.
Super 35 -formaatille (käytännössä APS-C kokoon) kuvaaminen tuottaa näin voimakkaan rajauksen videotallenteeseen. Aihetta voisi tämän ansiosta lähestyä kauempaa, ilman että perspektiivivääristymä alkaa liioittelemaan etualan mittasuhteita. Kuvaus jalustalta, suljinaika-automatiikka, automaattinen valkotasapaino, suora auringonvalo pehmennettynä Lastolite HaloCompact -diffuuserilla. Tarkennusetäisyys 70 cm.
Kuvauspaikka: Hietsun paviljonki, Helsinki. Malli: Sanni. Sony A7R Mark III, 1/1000 s. f/0,95 ISO 200
Kameralta odotetaan tavallista tehokkaampaa kuvanvakaajaa. Ainakin käsivaralta kuvatessa alkaisi vaappumisilmiö muuten haittaamaan tarkennusta ja sommittelua.
Koska äärimmäiset nurkat rajautuvat pois, jää jäljelle kaikkein terävimpänä toistuva alue. Myös vinjetoinnin vaikutus vähenee.
Tarkennuksen aikana paikallaan pysyvä etulinssi varmistaa, että objektiivi ei ime pölyä joka voisi kerääntyä linssipintoihin ja kennolle. Etulinssin vakiona pysyvä etäisyys suodinkierteestä taas tarkoittaa, että polarisaatiosuodattimen käyttäminen ei tuota yllätyksiä.
Suorituskyky
Objektiivin resoluutio oli täydelläkin aukolla tasapainossa testaamiseen käytetyn Sony a7r III -kameran 42 MP kennon kanssa, kun suorituskykyä katseli kuvan keskeltä. Piirto oli jopa parempi kuin mitä kenno pystyi toistamaan. Nurkkia lähestyttäessä resoluutio vaimeni, muttei häiritsevälle tasolle.
Nurkkapiirto oli suurimmilla aukoilla vain kohtalaista parempaa tasoa, mutta selvästi laadukkaampaa jo f/2:n kohdalle tultaessa. Objektiivin optimitoisto tuli kohdalle aukolla f/4. Silloin olivat kuvan kontrasti ja nurkkapiirto jo saavuttaneet lakipisteensä.
Diffraktiona tunnettu himmentämisestä johtuva terävyyden väheneminen alkoi syömään parasta terävyyttä aukolla f/11, mutta vain juuri ja juuri havaittavasti.
Lievän tyynyvääristymän pystyi korjaamaan kokonaan näkymättömiin Adobe Camera Raw -konvertterin arvolla -1, joka on -100 - +100 -asteikolla niin pieni säätö, että on makuasia korjaako sitä ollenkaan.
Suurivalovoimaisten ja makro-objektiivien perusvika, lineaarinen kromaattinen aberraatio eli spherokromatismi, värjäsi kuva-aiheen ääriviivoja - tunnistettavasti muttei häiritsevästi - terävyysalueen edessä ja takana. Ilmiö ei katoa himmentämällä, mutta Adobe Camera Raw -ohjelman 16.5 -versiossa on Optics-alavalikon käsisäädöissä Defringe-niminen pipettityökalu, jolla voi tasoitella pahimmat värjäytymät. Kromaattinen aberraatio on miltei huomaamatonta, ja sille on automaattisen korjauksen ruksi Adobe Camera Raw:ssa. Molemmat säädöt löytyvät myös Lightroomista.
Vinjetointi isoimmilla aukoilla oli melko voimakasta, ja vaati n. 3 EV:n verran korjausta nurkkien alueelta. Ilmiö korjaantuu himmennettäessä, ja aukolla f/6.5 se ei enää häiritse ellei tee jäljennöskuvausta – siis työtä johon tätä objektiivia ei ole tarkoitettu alun perinkään.
Vinkkinurkka
- 1:8 kuvautumissuhde paranee lähikuvauksen suuntaan, kun laitat objektiivin eteen lähilinssin tai käytät loittorengasta
- täydellä aukolla kuvaaminen on erikoisominaisuus, jota kannattaa hyödyntää. Jos himmennät arvoon f/2,8 tai enemmän, on melko samantekevää mitä 45mm objektiivia käytät.
- softi tausta näyttää sitä paremmalta, mitä isompi resoluutio on kamerasi kennolla. Kuvankäsittelyohjelman ei tarvitse keksiä välisävyjä niin paljoa, kun ne ovat jo valmiiksi olemassa.
- objektiivi painaa viitisen kertaa enemmän kuin muut 45-milliset. Kokeile käyttää jalustaa tai monopodia vaikket niitä yleensä käyttäisikään.
- kuvaaminen on hitaampaa ja työläämpää, kuin automaattitarkenteisella. Ehdit syventymään aiheeseesi paremmin, ja summittainen räiskiminen vähenee.
Plussat
- valovoima
- hinta-laatusuhde
Miinukset
- ei sähköisiä kontakteja
- lyhyehkö polttoväli potrettikuvauksiin
