Tuote | Määrä | Hinta |
---|
Eero Ettala: Pää edellä valokuvauksen syvään päähän
Paras kamera on tunnetusti se, joka on mukana. Usein tämä on älypuhelin, joka on monissa tilanteissa korvannut kameran. Aina näitä kahta ei kuitenkaan voi edes vertailla.
Kun kuvataan haastavia kohteita haastavissa olosuhteissa ja tavoitteet ovat korkealla, ei älypuhelimen kameran ominaisuudet riitä toteuttamaan haluttua lopputulosta. Korkealaatuisten videoiden ja kuvien kuvaaminen hämärässä vaatii kameralta paljon.
Ammattilumilautailija Eero Ettalalla on kieltämättä kokemusta haastavista olosuhteista. Kokemusta myös kuvaamisesta on karttunut jonkin verran, mutta kuten tässäkin lajissa yleensä käy, nälkä kasvaa syödessä. Oli siis aika vaihtaa kännykkäkamerasta johonkin järeämpään.
Ettala oli pitkään tuskastellut kännykkäkuvaamisen rajoitteiden ja kuvien laadun kanssa. "En saanut kännykällä otettua sellaisia kuvia, kun haluaisin eikä kuvan laatukaan oikein riitä järkevään mainosmatskuun," Eero toteaa. Lumilautailukuvissa, niin kuin kuvaamisessa yleensä, hyvä kuva koostuu tietyistä aineksista. Esimerkiksi hieno lokaatio, temppujen näyttävyys ja urheilijan kehonhallinta ovat selkeästi kuvaan vaikuttavia tekijöitä.
Kuvaajan vihkiytyneisyys lajia kohtaan on myös avainasemassa näyttävän kuvan aikaansaamiseksi. "Lumilautailussa temput tapahtuu todella nopeasti ja Suomessa valoa ei talvisin ole liikaa, niin eihän kännykän valovoima yksinkertaisesti riitä kunnolla pysäyttämään action-kuvaa keskitalvella," Ettala sanoo.
Myös työskentely vaikuttajana eri some-alustoilla on nostanut esiin tarpeen ammattimaisemmalle kuvauskalustolle. Laadukkaat kuvat kiinnittävät huomion ja erottuvat edukseen sosiaalisen median kanavissa.
"Olen reilu 20 vuotta pyörinyt ammattini puolesta valokuvaajien kanssa ja heidän kanssaan työskennellessä silmä on harjaantunut siihen, että mikä kuvassa on tärkeätä tuoda esille ja miten. Turhauttavinta on ollut se, kun sulla on joku visio jostain tietynlaisesta kuvasta, mutta sulla ei oo tarvittavia vehkeitä sen kuvan toteuttamiseen. Näissä hetkissä olen havahtunut siihen, että jos multa löytyis vehkeet omasta takaa, niin kyllä mä ehkä osaisin ottaa ne kuvat itsekin," Eero summaa.
Silmä on vuosien varrella harjaantunut, tuntemusta lajista löytyy rutkasti ja nyt on kalustokin kunnossa.
"Valokuvaaminen on mun mielestä ollut aina todella siistiä ja kiehtovaa. Vihdoinkin on sellaiset vehkeet, joilla voi ottaa just sellaisia kuvia kun haluaa."
Puhelimella kuvatessa on harvemmin tarvetta tutustua syvällisemmin valokuvaamisen sielunelämään, järkkärillä taas manuaaliasetusten ymmärtäminen on kaiken ytimessä. Siirtymä puhelimella kuvaamisesta järkkäriin ei aina suju ilman pientä päänvaivaa. "Meni hetki tajuta, mitä mistäkin napista tapahtuu ja mihin suuntaan mitäkin rullaa pitää pyörittää, että saadaan kuvaa kirkkaammaksi tai tummemmaksi ja mitä kuvauskohdetta kannattaa kuvata milläkin aukolla," Eero kertoo.
Erehdyksien, onnistumisten ja yrityksien kautta tulevat oivallukset ovatkin koko homman suola. "Sehän tässä on just siisteintä, kun rupeaa ymmärtämään miten kaikki ne säädöt on yhteydessä toisiinsa. Itse oon huomannut sen, että virheiden kautta on oppinut parhaiten," hän sanoo.
Jälkikäteen voi tulla oivallus, että jokin kuva olisikin pitänyt ottaa eri säädöillä ja eri kulmasta. Moni kuvaaja palaakin myöhemmin takaisin kuvaamaan jo aiemmin kuvattua kohdetta. Digi-aikana mahdollisuuksia kokeiluun ja ideoiden testaamiseen on rajattomasti. "Omista virheistä on aika nopea oppia näin digi-aikana. On se ollut melko erilaista, kun ollaan kuvailtu filmille," Ettala miettii.
Eero on tehnyt yhteistyötä ammattikuvaaja Pasi Salmisen kanssa lähemmäs 20 vuotta. Pasi on tullut tunnetuksi talviurheilun ja erityisesti juuri lumilautailun kuvaamisesta, joten yhteistyö Ettalan kanssa on ollut lähes tulkoon itsestäänselvyys. "Vuosien saatossa meistä on tullut todella hyviä ystäviä. Ollaan usein Pasin kanssa yhdessä mietitty ja katsottu ennen temppujen suorittamista, että mikä kuvakulma mihinkin temppuun voisi toimia parhaiten. Se on varmasti opettanut paljon itsellekin, miten lumilautailu-actionia kannattaa kuvata," Eero kertoo. Uuden opettelu on aina hieman helpompaa, kun on ammattilainen ohjaamassa oikeaan suuntaan. Kaikkia virheitä ei ole pakko tehdä moneen kertaan.
Pasi on ollut antamassa vinkkejä kaluston hankintaan ja muutamia vinkkejä yleisesti kuvaamiseen liittyen. "Chekkasin Pasilta mitä aukkoa kannattaa käyttää milläkin linssillä kuvatessa, mikä suljinaika toimii parhaiten liikkeen pysäyttämiseen ja kuinka paljon ISO-arvoa voi ruuvata ennen, kuin kuvat menee liian rakeisiksi. Sain Pasilta myös pari muuta Pro-vinkkiä. Esimerkiksi mihin nappiin kannattaa siirtää tarkennus niin, että se on erillään laukaisunapista."
"Oon kuitenkin sitä mieltä, että paras vinkki meikäläiselle on ollut se, että kannattaa kerralla hommata sellainen kamerakalusto, joilla pärjää pitkään ja soveltuu 100% omiin tarpeisiin. Kuvaaminen on niin paljon nautinnollisempaa oikeilla vehkeillä."
Moni kuvaaja löytää ottamiensa kuvien joukosta selkeitä suosikkeja. Joskus kaikki loksahtaa kuvaushetkellä kohdalleen, eikä kuvassa haluaisi muuttaa mitään. Joskus taas omista kuvistaan on vaikea valita lempiotoksia. Jokainen kuva ja kuvaustilanne opettaa jotain uutta.
"Tosi vaikea valita yhtä lempparikuvaa," Eerokin toteaa. "Ensimmäisenä tulee mieleen kuva, minkä otin Islannissa pro-lumilautailija Eiki Helgasonista. Kuvassa Eiki liukuu kaidetta puron yli, Eikin tyyli kuvassa on bueno ja mielestäni kuvan sommittelu myös onnistui mukavasti," Eero kertoo otoksestaan. Sommittelun ansiosta laskija ei vie kuvasta kaikkea huomiota ja puron sekä sillan muoto ohjaavat katsetta pitkin kuvaa.
Urheilulajin tuntemus tuo Eerolle eräänlaisen etulyöntiaseman lumilautailukuvausta ajatellen. Ennakointi ja oikea-aikainen reagointi ovat tietyissä tilanteissa todellakin paikallaan. "Mun vahvuus tuntuu olevan fish eye-linssillä kuvaaminen. Todella laajan kuvakulman takia on tärkeätä uskaltaa olla mahdollisimman lähellä itse actionia ja pitää luottaa siihen, että lautailija tietää mitä tekee," Eero kertoo.
Kokemuksen myötä Eerolle on kertynyt luottamusta omaa ja myös laskijakolleegoiden ammattitaitoa kohtaan. "Joskus pitää rykästä kamera laskijan edestä sivuun ihan viime hetkellä, ettei tule hittiä niin kuvaajaan kuin linssiin."
Hyvästä kamerasta muodostuu usein kuvaajalle luotettava työkaveri. Toisaalta, kun kamera ei toimi toivotulla tavalla, voi kuvaamisesta tulla ikävää ja turhauttavaa. Tärkeää onkin löytää omaan käyttöön sopiva laitteisto. "Olen ollut ihan älyttömän tyytyväinen tähän kameraan. Joskus jopa vähän liiankin tyytyväinen, kun havahdun välillä siihen, että mieluummin olisin itse kuvaamassa kuin temppuilemassa laudalla," Eero kertoo.
"Löydän samanlaista perfektionistin vikaa niin kuvaajana kuin laskijana. Jos mulla on joku visio siitä, miltä mun ottaman kuvan tai mun tekemän tempun pitäisi näyttää, niin en luovuta ennen, kuin se näyttää just siltä," Eero tunnustaa. Tähän voi samaistua moni muukin kuvaaja. Lopputuloksesta harvemmin halutaan tinkiä, vaan idea halutaan toteuttaa juuri sellaisena, kun se on mielessä visioitu. Haluttuun lopputulokseen pääsemistä helpottaa kamerakalusto, joka pystyy ongelmitta suoriutumaan sille asetetuista haasteista.